Lohjalaisen Merja Kaarlenkasken (41) parantuminen kuulostaa suurelta ihmeelt\u00e4. H\u00e4nen oireensa katosivat, kuin taikaiskusta manuaaliterapeutti Timosen vastaanotolla.<\/p>\n\n\n\n
Koettelemus alkoi syksyll\u00e4 1999. Kova stressi tuntui ensin p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyn\u00e4, mutta pian my\u00f6s selk\u00e4\u00e4, k\u00e4si\u00e4, jalkoja ja silmi\u00e4 alkoi s\u00e4rke\u00e4. Kipu koveni p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4. Pahimmillaan el\u00e4m\u00e4 tuntui olevan jatkuvaa painajaista, josta piti vain yritt\u00e4\u00e4 selvit\u00e4 minuutti kerrallaan. Terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4ri otti kaikki mahdolliset kokeet, m\u00e4\u00e4r\u00e4si fysioterapiaa ja antoi akupunktiota, mutta mik\u00e4\u00e4n ei tepsinyt. Merja Kaarlenkaski k\u00e4vi omalla kustannuksellaan silm\u00e4l\u00e4\u00e4k\u00e4rill\u00e4, neurologilla ja erilaisissa fysikaalisissa hoidoissa, mutta mist\u00e4\u00e4n ei ollut apua. Lopulta fysiatrin vastaanotolla diagnoosiksi varmistui fibromyalgia. Kipupistetestin tulos oli 17\/18.<\/p>\n\n\n\n
– Laitoin puolen vuoden aikana yli 2000 euroa erilaisiin testeihin ja hoitoihin vain saadakseni diagnoosin taudista, johon ei l\u00e4\u00e4k\u00e4rien mukaan ole parannuskeinoa. S\u00e4ryt jatkuivat kuten ennenkin.<\/p>\n\n\n\n
Merja Kaarlenkaskella ei ollut pysyv\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4risuhdetta, sill\u00e4 omal\u00e4\u00e4k\u00e4ri terveyskeskuksessa vaihtui tihe\u00e4\u00e4n tahtiin. Omat kokeilut kuitenkin jatkuivat.<\/p>\n\n\n\n
– Lymfahieronnasta ja kuivakuppauksesta ei ollut apua, eik\u00e4 kylm\u00e4hoidoistakaan. P\u00e4\u00e4sin Heinolan Reumasairaalaan kuntoutukseen, ja sielt\u00e4 tarttui urheiluk\u00e4rp\u00e4nen. Olen aina kulkenut viiden kilometrin ty\u00f6matkan k\u00e4vellen tai p\u00f6lkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4, mutta nyt harrastan my\u00f6s sauvak\u00e4vely\u00e4, monenlaista jumppaa ja teen joka p\u00e4iv\u00e4 aamuverryttelyn. – Jonkin verran sain helpotusta s\u00e4rkyyn naprapaatilta, Kaarlenkaski kertoo.<\/p>\n\n\n\n
Vahvojen s\u00e4rkyl\u00e4\u00e4kkeiden avulla s\u00e4rky sumeni v\u00e4h\u00e4n, ja my\u00f6s unta yritettiin parantaa l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4. Nukuin vuoden ajan kolme tuntia y\u00f6ss\u00e4 ja aloin tulla todella \u00e4rtyis\u00e4ksi. T\u00f6ist\u00e4 tultuani l\u00f6s\u00e4hdin uupuneena sohvalle makaamaan. En oikein jaksanut seurustella edes oman perheeni kanssa, tai keskitty\u00e4 heid\u00e4n asioihinsa. Olen aina ollut aktiivinen ja sosiaalinen, mutta en en\u00e4\u00e4 jaksanut k\u00e4yd\u00e4 miss\u00e4\u00e4n, tai pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 ihmisiin.<\/p>\n\n\n\n
Aviomies luki lehdest\u00e4 manuaaliterapeutti Hannu Timosen vastaanotosta, ja Kaarlenkaski l\u00e4hti puolentoista vuoden jonotuksen j\u00e4lkeen Myn\u00e4m\u00e4elle kokeilemaan. -Ensimm\u00e4isen hoidon j\u00e4lkeen olin todella kipe\u00e4, mutta kipu alkoi pikkuhiljaa vaimentua. K\u00e4vin Timosella nelj\u00e4 kertaa viikon v\u00e4lein, ja olen ollut sen j\u00e4lkeen t\u00e4ysin oireeton, Merja Kaarlenkaski iloitsee.<\/p>\n\n\n\n
Viikkolehti Apu n:o 14\/2003 (04.04.2003)<\/strong> Lohjalaisen Merja Kaarlenkasken (41) parantuminen kuulostaa suurelta ihmeelt\u00e4. H\u00e4nen oireensa katosivat, kuin taikaiskusta manuaaliterapeutti Timosen vastaanotolla. Koettelemus alkoi syksyll\u00e4 1999. Kova stressi tuntui ensin p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyn\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-site-content-layout":"","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[107],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.timonen.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1084"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.timonen.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.timonen.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.timonen.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.timonen.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1084"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.timonen.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1084\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.timonen.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1084"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.timonen.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1084"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.timonen.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1084"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"